Ehdonvarainen syntyminen
Ehdonvarainen syntyminen koostuu kahdestatoista askeleesta, joista haluaminen on kahdeksas askel.
Askeleet, jotka johtavat haluamisesta kärsimykseen, ovat nämä:
8) Haluamisen kolme tyyppiä ovat ehtona…
9) neljälle takertumisen tyypille, jotka ovat ehtona…
10) kolmelle joksikintulon tasolle. Joksikintulo on ehtona…
11) identiteetin syntymiselle joksikintulon puitteissa. Tämä syntyminen johtaa sitten vääjäämättä…
12) vanhenemiseen, sairauteen ja kuolemaan, sekä suruun, kipuun, epätoivoon ja kärsimykseen.
Jäljittämällä haluamisesta takaisin sen syihin, askeleet ovat nämä:
8) Haluamisen ehtona on…
7) mielihyvän, kivun, tai ei mielihyvän eikä kivun tuntemukset. Näiden tuntemusten ehtona on…
6) kontakti…
5) kuudella aistilla (silmät, korvat, nenä, kieli, keho ja mieli). Näiden aistien ehtona on…
4) sisäinen kokemus kehosta ja sen mentaalisista tapahtumista (kuten huomio, aikomus, tuntemus ja havainto). Näiden ehtona on puolestaan…
3) tietoisuus kuudella aistilla, jonka ehtona on…
2) kolme muodostamisen tyyppiä: kehollinen (sisään- ja uloshengitys), sanallinen (mielen sisäinen keskustelu, joka koostuu ajattelusta ja arvioinnista), ja mentaalinen (tuntemukset ja havainnot). Näiden muodostamisten ehtona on puolestaan…
1) tietämättömyys: se, ettei näe asioita neljän jalon totuuden mukaisesti.
Saattaa vaikuttaa oudolta, että askeleissa 2 ja 3 puhutaan muodostamisten tapahtuvan ennen tietoisuutta aisteilla, mutta meidän on muistettava, että Buddha kuvasi kokemusta siitä perspektiivistä, jollaisena se näyttäytyy henkilölle, joka on mennyt aistitietoisuuden tuolle puolen ja sitten palannut siihen täysin valppaana. Hän kykeni siten näkemään, kuinka nämä muodostamiset vaikuttavat täyteen tietoisuuteesi kehosta ja mielestä.
Myös henkilön, jolla ei ole ollut tällaista suoraa kokemusta, on hyödyllistä pohtia, kuinka nämä aktiviteetit vaikuttavat tietoisuuteen jopa ennen kuin se on täysin yhteydessä kehoon, mentaalisiin tapahtumiin ja aisteilta tulevaan syötteeseen. Tällä tavoin voit olla valppaana sen suhteen, kuinka valmistat tietoisuutesi johtamaan joko kohti kärsimystä tai poispäin siitä.
Yksi syy siihen, miksi Buddha opetti hengityksen mielessäpitoa, on se, että se keskittää huomion suoraan askeleeseen 2. Käyttämällä mentaalista nimikettä eli havaintoa ajatusten suuntaamiseksi hengitykseen ja samalla arvioiden hengitystä ja muokaten sitä niin, että se synnyttää mielihyvän tuntemuksen, hengityksen mielessäpito tuo tietämystä kaikkiin kolmeen muodostamisen tyyppiin. Tällä tavoin se muuttaa ne haluamisen ja kärsimyksen syistä kärsimyksen lakkaamiseen johtavan polun tekijöiksi.
